Synnytyksen käynnistyminen

Yhdeksän kuukautta. 40 viikkoa. Keskimääräinen raskauden mitta on määritetty vuosikymmenten ja -satojen kuluessa ja nykytietämyksenkin mukaan pysytellään näissä samoissa lukemissa. Laskettua aikaa tuijotetaan kuin kelloa, ja monet alkavatkin 40 viikon tultua ja mentyä, että nyt raskaus on jo yliaikainen. Kantoaika on kuitenkin yksilöllinen ja riippuu niin äidistä kuin syntymättömästä lapsestakin – raskaus ei pääty ennen kuin lapsi on valmis syntymään! Keskimäärin vauvat kuitenkin syntyvät raskausviikkojen 38+0 ja 42+0 välillä.

Jotta synnytys voisi käynnistyä, äidin kehossa täytyy tapahtua monenlaisia muutoksia. Raskausaikana kohdun sekä kohdunkaulan täytyy tukea raskautta, kohdunkaula on kiinteä ja joustamaton ja kohdun lihakset pysyttelevät rauhallisina, kuin lepovaiheessa. Hormonitasapaino on myös merkityksellinen osa synnytyksen käynnistymistä, raskausaikana vallitseva hormoni on progesteroni ja jotta synnytys voisi käynnistyä, estrogeenin täytyy nousta yli progesteronin. Sikiö vaikuttaa suoraan estrogeeni-progesteroni-tasapainoon, sen alkaessa olla valmis syntymään, se viestii äidin keholle tarpeestaan ja estrogeeni siirtyy vallitsevaksi hormoniksi.

Kohdun lihakset pysyvät raskausaikana rauhallisina ja tasapainossa, mutta synnytyksen lähestyessä ns. harjoitussupistelu ja epäsäännölliset supistukset muokkaavat kohdun lihaksistoa hiljalleen aktiivisemmiksi. Näiden harjoitussupistusten merkitys on todella iso, niiden myötä kohtulihas oppii supistamaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Jotta säännöllisemmät supistukset mahdollistuisivat, kohdun lihaksen solujen välisen viestinnän täytyy muuttua – arvellaankin, että sikiön valmius syntymään vaikuttaa tähän, istukan kautta alkaa muodostua enemmän steroideja, jotka vaikuttavat suoraan kohtulihaksen toimintaan.

Kohdunkaulan kiinteys on merkittävä tekijä raskauden keston suhteen. On tutkittu kohdunkaulan pehmenemistä ja sen yhteyttä synnytyksen käynnistymiseen ja havaittu, että pehmennyt kohdunkaula lisää voimakkaasti riskiä synnytykseen seuraavien kahden viikon kuluessa. Pelkkä kohdunkaulan pehmeneminen ei kuitenkaan yksinään sa synnytystä käynnistymään vaan tarvitaan lisäksi myös supistuksia. Kohdunkaulan kudoksen pehmeneminen ja joustavuuden lisääntyminen vaativat hormonitasapainon muutoksen progesteronihallinnasta estrogeenihallintaan. Lisäksi raskauden loppuvaiheessa prostaglandiinisynteesi voimistuu ja prostaglandiinit alkavat pehmentää kohdunkaulaa. Myös relaksiinilla on merkitystä kohdunkaulan pehmenemisessä – relaksiini rentouttaa ja rauhoittaa!

Kohdun seinämä on täynnä oksitosiinireseptoreita, jotka synnytyksen käynnistyessä alkavat vastata lisääntyvään oksitosiinimäärään supistuksin. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että osa oksitosiinireseptoreista on raskausaikana (ja ns. normaalitilassa) inaktiivisia – ja synnytyksen lähestyessä nämä kaikki reseptorit aktivoituvat, mikä johtaa lisääntyvään supistusherkkyyteen, mikä taas johtaa kohdun lihaksen aktivoitumiseen ja prostaglandiinituotannon lisääntymiseen, mikä taas vaikuttaa kohdunkaulan pehmenemiseen. Arvellaan, että mekaaninen venytys saattaa aktivoida oksitosiinireseptoreita, mikä sinällään olisikin järkevää – isompi sikiö on valmiimpi syntymään. Mikä prosessi!

Lähteinä http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3659907/ ja http://www.uptodate.com/contents/physiology-of-parturition/abstract/27