Minä olen kaunis

Vuosia ja vuosia olen katsonut peiliin ja nähnyt väsähtäneen, turvonneen, ikäistään vanhemman ja surullisen masentuneen naisen katsovan takaisin. En edes muista kuinka pitkään näin on ollut, ehkä jopa yläasteen viimeiseltä luokalta asti. Tietenkin on ollut niitä hetkiä, joina olen nähnyt sen kauniin ihmisen, joka oikeasti olen – mutta pääasiassa katse on tarttunut niihin “epäkohtiin” joita minussa muka on.

Vahvimmin minulla on ollut kaunis olo, kun ollut raskaana kolmesta lapsestani. Raskaus on saanut ihon hehkumaan ja silmät säteilemään, hymy on ollut huulilla herkemmin kuin normaalisti. Itse olen kokenut, että jokin sisälläni on syttynyt uuden elämän kehittyessä kohdussani. En kuitenkaan ole saanut tuota liekkiä pysymään synnytysten jälkeen, masennus on saanut minusta taas hyvin nopeasti kiinni ja peiliin on ilmestynyt uudelleen vanha ja väsynyt nainen.

Kuopukseni syntymän aikoihin olin päässyt siihen pisteeseen, että tajusin haluta olla enemmän. Ymmärsin ehkä ensimmäistä kertaa, että tässä on kyse minusta ja siitä mitä itse haluan ja tavoittelen. Nyt kuopus täyttää pian kolme vuotta ja prosessi alkaa olla siinä pisteessä, että vain harvoin peilistä katsoo vanha ja väsähtänyt, useimmiten siellä odottaa hymyilevä, kaunis nainen, jonka elämänkokemus näkyy selvänä kasvoilta, ei rumentaen ja vanhentaen ennenaikaisesti vaan kaunistaen ja luoden valon ja varjon leikin, joka kertoo kokemuksesta ja oppivuosista.

Omalla kohdallani viimeinen pisara oli se rohkeus, millä lähdin Sacred Pregnancy -retriitissä irrottautumaan menneestä itsestäni. Täytyy sanoa, että vuosi sitten en olisi voinut kuvitella uskaltavani. Mutta sieltä se itsevarmuus löytyi, rakkaus omaan itseen, usko ja luottamus siihen, että olen tarpeeksi. Viikko sitten väkersin aarrekarttaa, jonka vahvin viesti minulle oli, että minun täytyy luottaa unelmiini ja pysyä sillä polulla jonka olen valinnut. Minä riitän, olen tarpeeksi, minua rakastetaan.

Suurin osa naisista käy raskausaikana läpi jonkintasoisen identiteettikriisin, kehon muutokset, emotionaaliset muutokset, lapsen syntymän pelottavuus – nämä kaikki ja niin moni muukin asia vaikuttavat siihen, miten voimakas kriisi naisen on käytävä läpi. Kenellä on keinoja löytää tiensä läpi vaatimusten ja vastuiden viidakon, miksi tuntuu että naisen täytyy olla kaikkein vaikeimmalla hetkellä yksin? Kunpa minulla olisi ollut mahdollisuus tukeen ja apuun jo ensimmäistä lastamme odottaessa.

 

Minä olen kaunis. Olen lempeä ja empaattinen, vahva ja turvallinen. Kosketukseni on parantava ja minussa on voimaa, jonka avulla voin tukea muita heidän taisteluissaan. Olen kärsivällinen ja osaan löytää rauhan niissäkin tilanteissa, jotka ovat luonteeltaan kaoottisia. Luotan itseeni ja samalla luotan muihin. Luotan ihmisiin, siihen että he pyrkivät hyvään eivätkä pahaan. Luotan ihmiskehoon, joka on rakennettu täydelliseksi. Rakastan itseäni ja oman rakkauteni peilikuvana rakastan muita ihmisiä koko sydämestäni. Minulla on paljon annettavaa.

Advertisements

Kehon valmistaminen synnytykseen

Edellisessä postauksessa puhuin synnytyksen käynnistymisestä. Monesti lasketun ajan lähestyessä ja erityisesti, kun aletaan mennä sen yli, tuleva äiti alkaa käydä kärsimättömäksi ja silloin otetaankin monesti kikkakolmoset käyttöön. Lääketieteellinen synnytyksen käynnistäminen voi tapahtua monista syistä, sikiön koon takia, istukan vajaatoiminnan takia, raskausdiabeteksen takia, äidin uupumuksen takia, yliaikaisuuden takia… Lääketieteelliset menetelmät eivät ole yhtään sen varmempia kuin luonnonmukaisemmatkaan menetelmät, mutta kun lisätään yksi keino toisensa jälkeen soppaan niin lopulta syntyy varmasti tulosta. Jos kuitenkin tilanne on sellainen, että suurella todennäköisyydellä tullaan tarvitsemaan käynnistystä – tai jos haluat muuten vain valmistaa kehoa synnytykseen: Lue seuraava listaus keinoista, joilla voit valmistaa kohtua, kehoa ja mieltä synnytykseen.

Ensinnäkin. Käy raskausaikana tasapainottavissa tai valmistavissa hoidoissa. Erilaisia hoitoja on paljon, voit käydä osteopaatilla, joka tasapainottaa kehoasi, vyöhyketerapeutilla tai akupunktiohoitajalla, raskaushieronnassa tai jalkahoidossa. Monet ammattitaitoiset hoitajat tekevät myös niin sanottuja käynnistyshoitoja, mutta vaikka synnytys ei näiden hoitojen seurauksena käynnistyisikään, saat niistä varmasti apua synnytyksen sujuvuuteen liittyen.

Toiseksi. Varmista, että elimistössäsi on runsain mitoin oksitosiinia erityisesti, kun raskaus alkaa olla täysiaikainen. Oksitosiini valmistaa kohtua toimintaan ja ruokkii sitä rakkaudella. Oksitosiinia saat elimistöösi kaikesta, mikä tuntuu hyvältä. Syö suklaata, käy ulkona kävelyllä, halaa ystäviäsi ja lapsiasi, suutele intohimoisesti puolisosi kanssa. Rakastele. Pyydä jalkahieronta ja päähieronta, käy lämpimässä kylvyssä ja lisää veteen tippa suosikkiöljyäsi. Mitä enemmän elimistössä on oksitosiinia, sen paremmin se siihen reagoi, kun päästään tositoimiin. Täyty raskauden viimeiset viikot kauneudella ja hyvällä ololla, äläkä huolehdi turhia – adrenaliini syö oksitosiinin elimistöstäsi lähes kokonaan.

Kolmanneksi. Vadelmanlehtitee – yrteistä puhutaan paljon raskauden ja synnytyksen yhteydessä, niiden tehoa ei ole tutkittu, mutta jokainen toki käyttää omaa maalaisjärkeään. Vadelmaa on aina pidetty ns. naisten yrttinä. Se vahvistaa kohtua ja kohdun limakalvoa, rauhoittaa raskausaikana ja estrogeenin hiljalleen ottaessa vallan progesteronista, se stimuloi kohtua supistamaan ja sitä kautta aktivoi kohdun supistustehoa. Valitse puhdas vadelmanlehti, joka on kerätty joko alkukesästä ennen kukintaa tai ensimmäisen vuoden versoista myöhemmin kesällä ja keitä siitä joko kuumaa juomaa tai juo viilennettynä kesäkuumalla. Vadelma sopii oivallisesti myös synnytyksen jälkeiseen aikaan palautumista vahvistavaksi juomaksi.

Neljänneksi. Hanki doula, joka taitaa spinning babies -tekniikat ja gua sha -hoidot sekä akupainannan. Spinning babiesin tasapainottavilla asentohoidoilla saat kehoosi rentoutta, joka auttaa kohtua toimimaan tasapainoisesti ja rauhallisesti sittenkin, kun väsymys alkaa painaa lihaksissa. Rebozo shifting, forward leaning inversion ja sidelying release olisivat liikkeitä, joiden pitäisi kuulua ihan jokaisen raskaanaolevan jos ei päivittäiseen niin ainakin viikottaiseen rutiiniin. Gua sha:lla saadaan aikaan lämpöä syvältä kehon sisältä ja sitä myöten rentoutta ja oksitosiinia – jotka varmasti auttavat synnytyksen käynnistymiseenkin. Akupainannalla saadaan stimuloitua sekä niitä pisteitä, jotka rauhoittavat ja rentouttavat että niitä pisteitä, jotka aktivoivat kohtua. Kun oikeat pisteet löytyvät, ne voidaan vaikka tussikynällä merkitä iholle jotta niitä voi itsekin painaa esimerkiksi joka ilta.

Viidenneksi. Sauna, seksi, siivous, siideri, suklaa, salmiakki…. Kaikki ne ässät, joista aina puhutaan. Valitse itse, mistä sinulle tulee hyvä olo. Saunan rentous yhdistettynä suklaan oksitosiiniin ja vaikka tilkkanen punaviiniä seksin perään – varmasti olet ainakin aivan valmis synnyttämään, vaikka synnytystä ei sitten kuuluisikaan. Ja jos ei kuulu – kertaus on opintojen äiti! Ja mikäs siinä, kun näitä kertaamalla ei ainakaan tule huono olo.

Kuudenneksi. Hyvä ruoka, parempi mieli. Nauti elämästäsi ja pyri pitämään itsesi sopivasti liikkeessä ja levossa. Syö hyvää ruokaa, joka hellii makuhermoja ja silmiä. Haistele ruokaasi, nauti sen aromeista ja huomaa kuinka oksitosiinia alkaa erittyä, kohtu alkaa kiristyä ja vauvan pää painaa kohdunsuuta. Nauti avoimesti tuntemuksista ja syleile niitä, pian vauva on sylissäsi.

Jos tunnet halua siivota ja höyrytä, silloin suosittelen siivoamaan ja höyryämään. Jos taas mieluisammalta tuntuu lepo, lepää ihmeessä. Kehosi on ihmeellinen, sitä kannattaa kuunnella! Rappusten ravaaminen päivästä toiseen voi olla yksi tapa saada aikaan supistuksia, mutta väsyneenä keho ei jaksa supistella ja adrenaali epämieluisasta toiminnasta saattaa pitää oksitosiinintuotannon kurissa. Paras neuvoni onkin: Nauti raskauden viimeisistä viikoista täydestä sydämestäsi. Tee kaikkia niitä asioita, joista tulee hyvä mieli ja joista nautit. Hengitä meri-ilmaa, käy uimassa, varaa hemmottelupäivä kylpylään parhaan ystävän kanssa, mene ravintolaillalliselle puolison kanssa, tee itsellesi pesä ja pidä kotona ympärilläsi kauniita asioita ja esineitä. Voit tehdä paljon valmistaaksesi mielesi synnytykselle ja kun mieli on valmis, keho seuraa perässä. Ole kärsivällinen. Vauvasi tulee, kun sen on hyvä tulla.

Synnytyksen käynnistyminen

Yhdeksän kuukautta. 40 viikkoa. Keskimääräinen raskauden mitta on määritetty vuosikymmenten ja -satojen kuluessa ja nykytietämyksenkin mukaan pysytellään näissä samoissa lukemissa. Laskettua aikaa tuijotetaan kuin kelloa, ja monet alkavatkin 40 viikon tultua ja mentyä, että nyt raskaus on jo yliaikainen. Kantoaika on kuitenkin yksilöllinen ja riippuu niin äidistä kuin syntymättömästä lapsestakin – raskaus ei pääty ennen kuin lapsi on valmis syntymään! Keskimäärin vauvat kuitenkin syntyvät raskausviikkojen 38+0 ja 42+0 välillä.

Jotta synnytys voisi käynnistyä, äidin kehossa täytyy tapahtua monenlaisia muutoksia. Raskausaikana kohdun sekä kohdunkaulan täytyy tukea raskautta, kohdunkaula on kiinteä ja joustamaton ja kohdun lihakset pysyttelevät rauhallisina, kuin lepovaiheessa. Hormonitasapaino on myös merkityksellinen osa synnytyksen käynnistymistä, raskausaikana vallitseva hormoni on progesteroni ja jotta synnytys voisi käynnistyä, estrogeenin täytyy nousta yli progesteronin. Sikiö vaikuttaa suoraan estrogeeni-progesteroni-tasapainoon, sen alkaessa olla valmis syntymään, se viestii äidin keholle tarpeestaan ja estrogeeni siirtyy vallitsevaksi hormoniksi.

Kohdun lihakset pysyvät raskausaikana rauhallisina ja tasapainossa, mutta synnytyksen lähestyessä ns. harjoitussupistelu ja epäsäännölliset supistukset muokkaavat kohdun lihaksistoa hiljalleen aktiivisemmiksi. Näiden harjoitussupistusten merkitys on todella iso, niiden myötä kohtulihas oppii supistamaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Jotta säännöllisemmät supistukset mahdollistuisivat, kohdun lihaksen solujen välisen viestinnän täytyy muuttua – arvellaankin, että sikiön valmius syntymään vaikuttaa tähän, istukan kautta alkaa muodostua enemmän steroideja, jotka vaikuttavat suoraan kohtulihaksen toimintaan.

Kohdunkaulan kiinteys on merkittävä tekijä raskauden keston suhteen. On tutkittu kohdunkaulan pehmenemistä ja sen yhteyttä synnytyksen käynnistymiseen ja havaittu, että pehmennyt kohdunkaula lisää voimakkaasti riskiä synnytykseen seuraavien kahden viikon kuluessa. Pelkkä kohdunkaulan pehmeneminen ei kuitenkaan yksinään sa synnytystä käynnistymään vaan tarvitaan lisäksi myös supistuksia. Kohdunkaulan kudoksen pehmeneminen ja joustavuuden lisääntyminen vaativat hormonitasapainon muutoksen progesteronihallinnasta estrogeenihallintaan. Lisäksi raskauden loppuvaiheessa prostaglandiinisynteesi voimistuu ja prostaglandiinit alkavat pehmentää kohdunkaulaa. Myös relaksiinilla on merkitystä kohdunkaulan pehmenemisessä – relaksiini rentouttaa ja rauhoittaa!

Kohdun seinämä on täynnä oksitosiinireseptoreita, jotka synnytyksen käynnistyessä alkavat vastata lisääntyvään oksitosiinimäärään supistuksin. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että osa oksitosiinireseptoreista on raskausaikana (ja ns. normaalitilassa) inaktiivisia – ja synnytyksen lähestyessä nämä kaikki reseptorit aktivoituvat, mikä johtaa lisääntyvään supistusherkkyyteen, mikä taas johtaa kohdun lihaksen aktivoitumiseen ja prostaglandiinituotannon lisääntymiseen, mikä taas vaikuttaa kohdunkaulan pehmenemiseen. Arvellaan, että mekaaninen venytys saattaa aktivoida oksitosiinireseptoreita, mikä sinällään olisikin järkevää – isompi sikiö on valmiimpi syntymään. Mikä prosessi!

Lähteinä http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3659907/ ja http://www.uptodate.com/contents/physiology-of-parturition/abstract/27

 

 

Synnytys-flashbackeja

Olen viimeisen viikon viettänyt vahvasti synnytyskuplassa. Kahden päivystyksen loppuajat herättivät jo itsessäänkin synnytysfiiliksen, minkä lisäksi toinen synnytys oli pitkä ja mukaantempaava. Synnyttäjän luota kotiin ja kotikäynneille ja taas takaisin synnyttäjän luo kulkeminen herätti paljon ajatuksia. Kun lisäksi vielä kotikäynnit olivat niillä “omilla kotinurkilla”, nostalgiapläjähdys oli valmis.

Kävelin tuttuja katuja pitkin ja huomasin katsovani paikkoja nostalgialasien läpi. Tuolla asui ystäväni, tuosta ikkunasta poltimme tupakkaa. Tuosta lähdin kerran taksilla poikaystävän luo (nykyinen aviomies). Tuosta kävelin veljeni kanssa, kun hain häntä päiväkodista. Ja tuossa kävelimme toisen veljeni kanssa, kun hän kyseli minulta huvittavan kiinnostuneita kysymyksiä luomiskertomuksesta. Samaan aikaan olin kuitenkin tässä todellisuudessa, tässä maailmassa ja mietin, mitä synnyttäjäni muistaisi synnytyksestään, mitkä hetket, mitkä paikat, mitkä tunteet tai tuntemukset.

Synnyttäjän ajattelusta siirryin tietenkin löyhää aasinsiltaa pitkin miettimään omia synnytyksiäni ja huomasin, että muistot ovat selvästi kiinnittyneet tiettyihin paikkoihin. Esikoisen avautumisvaiheesta muistan selkeimmin silloisen opiskelija-asunnon (Rastilassa) käytävän, jota kävelin edestakaisin varmasti sata kertaa, ottaen supistuksia vastaan. Muistan elävästi, miten ääneni kaikui lyhyessä, karussa käytävässä ja miten supistus painoi, venytti ja kiskoi. Muistan pakokauhun, joka kiristi rintaani. Muut osat synnytystä ovat sumuisempia, mutta tuo nimenomainen hetki on kristallinkirkkaana mielessä. Tuntemukset yhdistyvät paikkaan.

Keskimmäisen lapsen syntymästä vahvimpana mieleen palaa silloisen opiskelija-asuntomme (Pitäjänmäessä) ikkunalauta, johon nojasin, kun puhuin äitini kanssa puhelimessa. Muistan, miltä ikkunalauta tuntui käteen, kun puristin sitä hienoisen paniikin alkaessa nousta jostain syvältä. Muistan, millainen ääni kuului, kun puhelin tippui lattialla lähtiessäni juoksemaan kohti kylpyhuonetta supistuksen alkaessa. Muistan, mitä puhuin siinä ikkunalaudan ääressä, yksittäiset sanat ja sen, mitä ajattelin.

Kolmannen lapsen syntymästä elävimpänä muistan hetken, kun nojasin makuuhuoneen ovenkarmiin ja tunsin kuinka vauva laskeutui. Roikuin ovenkarmissa, sen terävät reunat painuivat kämmeniä vasten, paniikki puristi kurkkua – pelkäsin, että vauva syntyy kotiin. Huvittavaa on se, että en siinäkään kohtaa osannut itse kiirehtiä lähtöä sairaalaan, olin täysin lamaantunut. Ovenkarmi ja minä. Paineentunne, supistukset jotka voimistuivat yksi toisensa jälkeen ja oma tietoni siitä, että vauvan syntymä on lähellä.

 

Synnytyksiin liittyy toki paljon muitakin muistoja, mutta nämä nimenomaan paikkaan liittyvät muistot ovat niitä vahvimpia. Edelleenkin mietin esimerkiksi Hakamäentien siltaa ylittäessäni, miltä töyssyt tuntuivat, kun niiden yli ajettiin keskimmäistä synnyttämään mennessä. Siitä reissusta on muuten jäänyt vahva vastenmielisyys töyssyjä kohtaan! Miehenikin tietää vastenmielisyyden ja sen takia pyrkii aina ajamaan mahdollisimman rauhallisesti ja tasaisesti kaikkien töyssyjen yli. Kannattaa ehkä joskus pysähtyä miettimään omia mystisiä vastenmielisyyden tunteita, niihin voi löytyä selitys, kun kunnolla pohtii.

 

Omien synnytysten lisäksi minulla on selkeitä paikkaan liitännäisiä muistoja myös kaikista asiakkaistani ja heidän synnytyksistään. Ne liittyvät voimaan ja kauneuteen. Sairaalaan mennessä saatan ajatella, kuinka tässä kohtaa synnyttäjä nojasi seinään ja voitti itsensä tai tuossa sängyssä naisen kasvoilla oli voitonriemuinen ilme. Rakastan sitä, että minun maailmassani synnytysosastoihin liittyy niin paljon upeita, tärkeitä muistoja. En vaihtaisi sitä pois.

Miksi kannattaa tulla Sacred Pregnancy -kurssille

Olen miettinyt viime aikoina paljon sitä, miten sacred pregnancy -kurssit voisi selittää auki. Monille jo pelkkä kurssin nimi saattaa olla este osallistumiselle, jos lähdetään liikkeelle siitä, miten sana sacred kääntyy suomenkielelle. Suomeksi käännettynä kurssin nimi olisi pyhä raskaus ja se kieltämättä kuulostaa omaan korvaanikin vähän kummalliselta – luterilaisessa maassa kasvaneena liitän pyhän sanana jumalaan ja uskontoon ja kirkkoon. Siitä ei kuitenkaan ole kysymys. Sanan tulkinnalle on loputtomiin vaihtoehtoja. Ehkä onkin hyvä vähän avata ajatusta pyhän raskauden takana.

Lapsena halusin tulla isona kätilöksi. Pidin lapsista, vauvoista ja halusin auttaa muita. Elämä kuitenkin heitteli minua isolla kädellä ja päädyin opiskelun sijaan menettämään itsetuntoni, masentumaan, käymään terapiassa korjatakseni itseäni yhteiskuntakelpoiseksi. Kun lopulta olin valmis taas opiskelemaan, lähdin tavoittelemaan unelmiani aikuislukiossa. Sitten törmäsin ensimmäiseen esteeseen, minulle sanottiin etten ikinä pääsisi opiskelemaan kätilöksi. Uskoin muiden puheita ja aloitin ensin lähihoitajaopinnot ja sen jälkeen sairaanhoitajaopinnot. Esikoiseni syntymän jälkeen olin identiteettikriisissä. Itsetuntoni ei koskaan ollut palautunut enkä uskonut, että minusta olisi mihinkään, mutta päätin silti miettiä uravalintojani uudelleen. Kätilöhaave nousi vahvana mieleeni, osittain varmasti siksi, että koin itse olevani todella yksin sekä raskausaikana että uuden vauvan kanssa, 23-vuotiaana äitinä. Omassa synnytyksessäni ollut kätilö tuntui enkeliltä, halusin tehdä samaa ja enemmän.

Opiskeluaikana aloin ymmärtää yhä vahvemmin sen, miten minäkuva, itsetuntemus ja itsetunto sekä omanarvontunto vaikuttavat siihen, millä tavalla meistä kasvaa vanhempia. En ollut koskaan itse joutunut miettimään yhteiskunnan tarjoamia palveluita muuten kuin synnyttäjän näkökulmasta sen yhden kerran ja opiskellessa yhteiskunnan puutteet alkoivat nousta esille vahvasti. Mietin miksi me olemme niin yksin. Miksi tuntuu, että tukiverkostot puuttuvat. Miksi synnytysvalmennuksissa puhutaan vain siitä, miten kannattaa luottaa sairaalan henkilökuntaan ja ottaa epiduraali heti, kun sitä tarjotaan. Mietin, mikä on johtanut tähän tilanteeseen, vaikka kaikki lukemani tutkimukset osoittivat sen olevan huono tapa. Pohdiskelin omaa raskausaikaani, sitä millaista tukea olin saanut ja millaista tukea olisin kaivannut. Mietin aikaa synnytyksen jälkeen, kun olin yksin ja epätoivoinen, kuinka kukaan ei nähnyt sitä eikä tarjonnut apua. Päätin, että haluan tehdä työkseni jotain, mikä tekee muutoksen. Jos ei yhteiskunnan tasolla niin yksilötasolla ainakin.

Sittemmin olen opiskellut doulaksi. Olen valmistunut kätilöksi. Työskennellyt sekä raskaanaolevien että synnyttäjien kanssa. Tehnyt vapaaehtoistyötä doulana sekä toiminut yrittäjänä. Ja edelleen olen aivan samaa mieltä. Niin vahvasti, että välillä sydämeen sattuu. Naisten kuuluu olla itsenäisiä ja olla kyseenalaistamatta asioita, joita tehdään heille. Jos haluat jotain enemmän, jos olet löytänyt sen sisäisen luottamuksen itseesi, joka antaa voimaa… Olet elämysmatkailija. Ja yhteiskunnan tuki on päättäjien mielestä tarpeetonta. Resursseja vähennetään, sairaaloita suljetaan, henkilökunnan täytyy venyä aivan järjettömiin suorituksiin. Yksilöt unohtuvat ja tuki yksilöille vähenee entisestään. Ja minä haluan edelleen muuttaa maailmaa.

Pyhyys tarkoittaa minulle sitä, että jokaisella naisella pitäisi olla mahdollisuus löytää itsevarma, voimakas, uskomaton uuden elämän luoja sisältään. Raskausaika ei aina ole helppoa eikä olo ole kuin jumalattarella, seksikkyyskin voi tuntua olevan jossain kaukana – mutta silloinkin (ja erityisesti silloin) olisi niin tärkeää löytää sisäinen voima. Uskoa omaan upeuteensa ja kauneuteensa. Saada tukea muilta naisilta, löytää vertaisia, kohtalotovereita. Paikka ja tila, jossa voi kaikessa rauhassa kertoa omista tunteistaan ja tuntemuksistaan ilman pelkoa siitä, että joku sanoo “luota vain niihin asiantuntijoihin”.. Kuka muu olisi sinun kehosi ja olosi asiantuntija kuin sinä!

Raskausaikana nainen on avoimimmillaan. Muutos on tulossa ja aivot, hermosto, luusto, lihakset ja tunteetkin valmistautuvat muutokseen. Sacred Pregnancy -kurssilla muutokseen saa apua ja tukea sekä voimaa tehdä valintoja oman itsen ja omien tuntemusten perusteella. Sillä ei ole väliä, millaista synnytystä toivot, kivunlievityksellistä, kivunlievityksetöntä, sektiota, kotisynnytystä. Matka on joka tapauksessa pitkä ja se ei pääty synnytykseen. Sacred Pregnancy -kurssin avulla on myös mahdollista päästää irti sellaisista vanhemmuuden tavoista, joita ei halua siirtää eteenpäin. Jokaiselle löytyy omannäköisensä vanhemmuus ja sen löytymiseen tarvitsee (vastoin kaikkia uskomuksia!) apua! Paljon apua ja tukea. Kurssilla löydät omat kipeät kohtasi ja saat korvata ne hyvillä ajatuksilla. Saat lämpöä, tukea, rakkautta ja iloa elämääsi.

Raskausajan pitäisi olla naisen parasta aikaa. Murheet, pelot, huolet – miksi niitä kasataan jo valmiiksi murehtiville ja huolehtiville. Kauneutta, hyvinvointia ja itsetuntemusta, niillä päästään jo todella pitkälle! Sacred Pregnancy antaa juuri näitä. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, olit sitten lapseton, lapsellinen tai mitä tahansa siltä väliltä.

Gua sha raskausaikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen

Gua sha on perinteinen kiinalainen hoito, jota on käytetty esimerkiksi akupunktion yhteydessä. Gua sha tarkoittaa sha-jälkien tekemistä/muodostumista ja gua sha-hoidolle onkin tyypillistä mustelmaiset jäljet iholla. Gua sha -hoito on hyvä aina, jos kehossa tuntuu kipua. Sen lisäksi se parantaa sekä pintaverenkiertoa että aineenvaihduntaa ja parantaa kuona-aineiden poistumista elimistöstä. Gua sha-hoidon ajatellaan lämmittävän ja sitä käytetäänkin hoitona ns. kylmettäviin vaivoihin ja erilaisiin kehon jännitys- ja kiputiloihin. Gua sha on parhaimmillaan sellaisiin vaivoihin, joihin lämpökin auttaisi, sillä se auttaa lämmittämään kehoa sekä pinnalta että syvemmältä.

Gua sha -hoitoa voi antaa monenlaisilla välineillä. Perinteisesti siihen on käytetty reunoiltaan pyöristynyttä kolikkoa tai kiinalaista posliinilusikkaa. Kotikeinojakin löytyy, esimerkiksi hillopurkin kannen pyöreällä reunalla on todella hyvä antaa gua sha -hoitoa! Parhaiten onnistuu, jos hankkii ihan oikean gua sha -kamman. Näitä on olemassa kaiken muotoisia ja todella monista materiaaleista valmistettuina. Esimerkiksi Ipanaisen verkkokaupasta sekä myymälästä Hakaniemessa saa ostaa gua sha -kampoja.

Picture

Kuvassa yllä näkyy tyypilliset jäljet gua sha -hoidon jälkeen. Gua sha nostaa ihon pinnan hiekkamaisen kuvioinnin, joka saattaa olla miedosti punertavaa, tumman punaista, violettia tai jopa mustaa riippuen siitä kuinka syvä tai pitkäkestoinen vaiva on kyseessä. Yleensä sha-jälki nousee siihen paikkaan, jossa kipukin tuntuu voimakkaimmalta. Gua sha -hoidon jälkeen iho kannattaa suojata. Saunominen, auringonvalolle altistaminen ja kylmä viima ovat kiellettyjä parin päivän ajan hoidon jälkeen, uutta gua sha -hoitoa ei suositella ennen kuin sha -jäljet ovat kokonaan haalistuneet. Hoidon jälkeen kannattaa juoda runsaasti, jotta liikkeelle lähteneet kuona-aineet pääsevät poistumaan elimistöstä!
Gua sha:n käyttö raskausaikana on ihana rentouttavaa. Hartioiden rapsuttelu elvyttää verenkiertoa ja yläselän alueella taas lisää oksitosiinin määrää elimistössä – hyvänolon tunne on varma, sillä sekä kosketus, hemmottelu että gua sha -hoito toimivat yhdessä hormonitoiminnan buustaajina! Synnytyksessä gua sha on monille korvaamaton apu. Pitkittyneessä synnytyksessä hartioiden ja selän kampaaminen lisäävät kehon omaa oksitosiinintuotantoa ja supistusten tehoa, lisäksi hoito lisää endorfiinien tuotantoa. Aktiivisessa synnytyksessä monet saavat apua lantion ja ristiselän kampaamisesta. Ristiselän alueella on paljon akupisteitä, jotka ovat hyödyllisiä synnytyksen kannalta ja välillä gua sha nostaa nämä pisteet selvinä esille. Synnytyksen jälkeen alkaa puuhastelu uuden vauvan kanssa ja gua sha -hoitoa voikin käyttää apuna maidon nostatuksessa, niska- ja hartiavaivojen hoidossa sekä yleisessä rentoutuksessa.
Tekniikka
Suosittelen ehdottomasti öljyn käyttämistä, vaikka hoidon voi tehdä myös vaatteiden päältä tai paljaalle iholle ilman öljyä. Valitse öljy, jonka tuoksusta pidät – ruusu- tai laventeliöljy sopivat hyvin raskausaikana ja synnytyksessä!

Levitä öljyä kevyesti iholle, voit hieroa hartioita tai selkää ensin kevyesti. Aloita sitten kampaaminen. Pidä kampaa mukavasti kädessäsi ja aseta se noin 60 asteen kulmassa vasten ihoa.

Aloita esimerkiksi oikeasta olkapäästä ja ala “raaputtaa” ihoa kevyesti. Iho voi hoitaessa tuntua hellältä, mutta hoidon ei pidä sattua siksi, että kampaa painetaan ihoon liian lujaa! Raaputa olkapäätä, kunnes punoitus ei enää lisäänny ja siirry sitten vasempaan olkapäähän.

Siirry seuraavaksi selkärangan vierelle. Tee taas ensin oikealle puolelle, raaputa pitkittäin selkärangan vierestä alaspäin, kunnes punoitus iholla ei enää lisäänny ja toista vasemmalla puolella. Lapaluiden alustat ovat monesti täynnä jumikohtia ja ne kannattaa myös hoitaa, selkärangasta kohti kainaloa.

Monesti lantion hoitaminen tuntuu hyvältä, aloita raaputtamalla keskeltä oikealle pitkin lantion luuta ja toista sitten sama vasemmalle puolelle. Ristiluu raaputellaan keskeltä vinosti alaspäin suuntaavin vedoin ensin oikealta puolen ja sitten vasemmalta.

Hoidettuasi kammalla valitsemasi alueen, voit myös hieroa erityisen kirkkaina loistavia kohtia. Yleensä nämä kohdat ovat kipeimmin käsittelyä vaativia ja gua sha sopiikin loistavasti hieronnan kanssa yhdistettäväksi hoidoksi. Gua shan teho yltää syvemmälle kuin hieronnan, mutta nämä kaksi menetelmää yhdistämällä saa hyvän, tehokkaan hoidon pitkäaikaisempiinkin vaivoihin.

Älä käytä gua sha -hoitoa rikkinäiselle iholle, ulkonevien luomien päällä, auringonpolttamalle iholle tai jos huomaat selkeästi lihasten olevan tulehtuneet. Raskaana ollessa vatsan alueen hoitamista ei suositella.

Gua sha sopii loistavasti myös puolison hemmotteluun. Valitse kumppaniasi miellyttävä tuoksuöljy ja ala raaputtaa – ette varmasti pety!

Picture

Picture

Picture


Joustava ja ihastuttava, väliliha!

Naisen keho on uskomaton, taianomainen ja kykynevä aivan käsittämättömään muutokseen. Puhun usein asiakkaideni kanssa siitä, miten suuri ihme on naisen kyky kasvattaa uutta elämää. Kohtu ottaa vastaan munasolun ja siittiön ja näistä kahdesta solusta alkaa kasvaa uusi yksilö, ja nainen ravitsee, huolehtii, antaa ympäristön, jossa pieni ihmisenalku hiljalleen saavuttaa täydellisyyden. Aivot, luut, silmäripset, pienet pehmoiset kynnet sormissa ja varpaissa… Välillä tämä uuden elämän luomisen ihme saa minut unohtamaan sen, millainen voima naisessa on synnyttäessä.. Paljon puhutaan kohdusta ja sen lihasten voimasta, puhutaan lantionpohjanlihaksista ja siitä kuinka niiden rentouttamisen oppiminen on meille tärkeää – mutta väliliha, siitä puhutaan useimmiten vain pelon lähtökohdasta. Mahtuuko vauva syntymään, repeänkö.. Ja repeämillä sekä välilihan leikkaamisella myös pelotellaan aivan liikaa. Miksi lähestymme välilihaa niin suurella kauhulla?

Uskotteko, että koska kehomme pystyy tarjoamaan ravitsevan ja hoivaavan ympäristön uuden elämän luomiselle, se on myös suunniteltu synnyttämään? Välilihan kyky joustaa ja venyä on uskomaton! Jos väliliha repeää, vauva tarvitsee tilaa enemmän kuin mihin keho siinä tilassaan kykenee ja silloin repeäminen kuuluu luonnollisena osana välilihan muokkaantumisvaiheeseen. Jos kerran pystymme kasvattamaan uuden ihmisen, meidän täytyy uskoa myös, että kehomme kykenee selviytymään niistä muutoksista, joita synnyttäminen vaatii. Välilihan alue on uskomaton verekästä ja limakalvojen haavat paranevat käsittämättömän nopeasti – repeämistä ei siis kannata pelätä, sillä se on luonnollista tilan tekemistä sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Kehosi paranee aivan varmasti nopeammin kuin osaat kuvitella.

Siitä huolimatta, että repeämistä ei tarvitse eikä kannata pelätä vaan kohdata sen mahdollisuus tärkeänä osana lapsen syntymää, välilihalle kannattaa antaa kaikki mahdollisuudet joustoon ja myötäämiseen. On olemassa paljon asioita, joita voit tehdä auttaaksesi välilihaasi joustamaan, myötäämään ja mukautumaan.

  • Kiinnitä huomiota ravitsemukseen – vaikka ruokatottumuksesi olisivat olleet epäterveellisetkin, sinun kannattaa raskausaikana pyrkiä parantamaan niitä. Siirrät omat ruokailutottumuksesi myös vauvallesi hänen kasvaessaan. Mitä parempi ruokavaliosi on, sen paremmin lihaksesi jaksavat tehdä työtä ja sen paremmin kehosi pystyy joustamaan ja venymään – anna siis välilihallesi mahdollisuus hyvän ravitsemuksen muodossa!
  • Juo riittävästi! Kehosi koostuu pääasiassa vedestä ja mitä paremmin nesteytät itseäsi, sen paremmin esimerkiksi kuona-aineet ja myrkyt poistuvat elimistöstäsi. Lihakset tarvitsevat vettä, kudokset tarvitsevat vettä joustaakseen, luusto tarvitsee vettä ja vauvasi tarvitsee vettä! Juo pieni lasillinen vettä tunnin välein, se riittää hyvään nesteytykseen.
  •  Liiku. Liikkuminen muistuttaa lihaksia, kudoksia, luustoa siitä, mitä niiden on tarkoitus tehdä. Kehon eri osat on tarkoitettu toimimaan yhdessä ja liikkumalla autat kehoasi toimimaan saumattomasti ja vaivatta. Liikunta pitää myös aivosi mukana lihaksien työssä – säännöllisesti liikkuva kykenee hallitsemaan lihaksiaan paremmin! Sen lisäksi, että yleinen liikunta on hyväksi, myös nimenomaan välilihalle suunnattu liikunta on erittäin tärkeää. Seksi on todella hyvä tapa liikuttaa välilihaa.
  • Treenaa lantionpohjanlihaksia. Siitä puhutaan paljon. Ja silti liian monet unohtavat treenata näitä tärkeitä, merkityksellisiä lihaksia! Menetelmä on helppo ja huomaamaton. Ota treenihetki päivittäiseen ohjelmaasi, yhdistä se esimerkiksi hampaiden pesuun tai aamukahvin keittämiseen. Myös miesten kannattaa ehdottomasti treenata lantionpohjanlihaksia! (ohje esimerkiksi täältä)
  • Välilihan hieronta voi kuulostaa omituiselta, mutta siitä on hyötyä. Mitä tapahtuu, kun jotain aluetta hierotaan – verenkierto paranee! Välilihan hierontaa voi alkaa tehdä jo raskauden toisella kolmanneksella, itselle sopivalla tiheydellä. Päivittäinen hieronta tuo parhaat tulokset. Hieronnassa kannattaa käyttää neutraalia öljyä limakalvojen vaurioiden välttämiseksi. Voit hieroa välilihaasi itse tai pyytää kumppaniasi tekemään sen. Tämän ei tarvitse olla ikävä askare.
  • Valitse synnytysasentosi siten, että välilihalle muodostuu mahdollisimman vähän painetta. Pystyasennot sekä etunoja-asennot toimivat hyvin. Myös kylkimakuulla synnyttäessä paine pysyy mukavasti poissa välilihalta.
  • Pyydä kätilöä hautomaan välilihaasi lämpimillä kääreillä ponnistusvaiheen lähestyessä. Lämpö aktivoi hermostoa ja pehmentää kudosta auttaen sitä myötäämään paremmin.
  • Anna vauvan syntyä omassa tahdissaan. Jos vauvan vointi sallii sen, ponnistusvaiheessa ei ole mitään syytä kiirehtiä. Paine ja venytys voivat tuntua hurjilta, mutta jokainen hetki, jonka vauvan pää venyttää välilihaa rauhassa, antaa kudoksille mahdollisuuden venyä ja antaa myöten. Pään syntymä on ensikertalaisella syystä hidas, silloin kudos tekee suurimman työn, mitä se koskaan voisi tehdä. Keskity hengittämään välilihaasi kohti, ajattele kuinka uskomattoman upea kehosi oikein onkaan, miten mahtavasti se osaa sopeutua tilanteisiin, jotka tuntuvat mahdottomilta.
  • Usko itseesi. Usko, että kehosi osaa, sinä osaat. Vauvasi tietää, mitä tehdä. Mitä voimakkaammin itse uskot itseesi, sen rauhallisempi olet ja sen paremmin vauva ja sinä jaksatte läpi synnytyksen. Olet uskomaton, upea, voimakas nainen!

lähteenä osittain: infograph.venngage.com/p/125866/your-perineum-and-birth